Ennen juhlaa. Puolitoista metriä kahdenlaisia isoja vuorikristalleja, erilaisia kirkkaita lasihelmiä, mustaa akaattia, mustaa onyxia siruina ja mustia siemenhelmiä. On aika näyttävä koru ja kimaltelee ihanasti!
Vielä toinen kuva, josta korun malli näkyy paremmin - tämäkin koru on nimittäin tehty solmittavien Polku-korujeni tyyliin. Varsinainen Polku se ei ole, koska Polku-sarjan korut on tehty lasihelmistä ja antiikkihopean värisistä metallihelmistä.
Seuraavat kaksi tilaustyötä ovat klassisempia makeanvedenhelminauhoja, joissa on lisänä Swarovskeja. Niistä tuli varsin kauniita ja herkkiä, ja ne näyttävät vaaleiden kantajiensa kaulassa ainakin tekijän mielestä ihanilta! Ne eivät ole runoista syntyneitä, mutta olen silti nimennyt ne runojen mukaan. Ensimmäinen on saanut nimensä Lassi Nummen "Matkalta palattua, toukokuussa" -runon viimeisistä säkeistä:
[- -]
ihme:
pohjoisen maanäären kuulas valo,
tänään syntynyt.
(Lassi Nummi)
Pohjoisen maanäären valoa. Makeanvedenhelmiä, kolmenlaisia Swarovskin kristalleja, lasisia välihelmiä, sterlinghopealukko.
Toinen koru on valkea ja kirkas, ja löysin sille nimen Tomi Kontion herkkisrunosta.
AAMUTÄHDEN HEIJASTUS
Kokea yhdessä katsoa neljällä silmällä
yhtä maailmaa
katsoa usvaa lahden yllä
hengittävää usvaa
vaienneita kaisloja.
Heräävien lintujen liverrys
kuin villasta kehrätty lanka
vartaloittemme ympärillä
aamutähden heijastus
vaeltaa.
(Tomi Kontio)
Aamutähden heijastus. Makeanvedenhelmiä, Swarovskin kirkkaita Simplicity- ja Helix-kristalleja, lasiset välihelmet, hopealukko.
Seuraava makeanvedenhelminauha oli tuunaustyö - asiakas toi minulle katkenneen helminauhan, jossa oli joukossa pieniä hematiitteja. Pujotin helmet vaijeriin, lisäsin joukkoon enemmän hematiittia, myös isompia helmiä, sekä muutamia Swarovskeja (sävy silver shade) ja laitoin helmien väliin lasiset delicat. Siitä tulikin mielestäni aika tyylikäs, eikä alla oleva kuva tee sille lainkaan oikeutta. Kuva on otettu vähän huonossa valossa, ja näköjään sommitteluakin olisi voinut muuttaa. Koru oli kuvausvaiheessa vielä päättelemättä, joten kuvassa törröttää myös vaijerinpätkä... Mutta ehkä tästä saa jonkin käsityksen kuitenkin.
Viimeisenä puuvillanyöriin solmittuja punaisia sardonykseja ja lumikvartseja - tilaustyönä tehty avainkaulanauha, joka muuttuikin käytössä kaulakoruksi. Minulle on jostain syystä ollut tärkeää antaa, aina kun mahdollista, korulle kuvaava nimi, ja jotkut korut huutavat itselleen runosta poimittua nimeä. Tämä koru oli yksi niistä. Korun kuvausalusta herättää minussa mielikuvia keväästä ja kesästä, ehkä aamun valosta, mutta koru itse punaisine ja valkeine kivineen on kuin syksy, alkutalvi ja ensilumi. Siksi ilahduin, kun runokirjaa bussissa selatessani vastaani tuli Eeva-Liisa Mannerin rauhoittava runo "Minne aamut menevät".
MINNE AAMUT MENEVÄT
Vihreä aamu lankeaa alas puista,
puiden lehtien läpi, linnut pudottavat laulunsa
puiden lehtien läpi.
Aamut putoavat, linnut, laulut,
sateet satavat; pilvet, taivaan paimentolaiset
hajoavat tuuleen.
Vuodenajat kääntyvät, syksy
kulkee korjuuvaunuilla ohi
läpi hiljaisten laaksojen.
Talvi avaa vaippansa, peittää peltojen ruudut.
(Eeva-Liisa Manner)
Minne aamut menevät. Punaista sardonyksia, lumikvartsia, mustaa puuvillanyöriä.
Tästä alkaa syyslomani. Hyvää viikonloppua kaikille!
7 kommenttia:
Pohjoisen maanäären valo vangitsi tällä kertaa :-D
Pidän niin paljon korujesi nimistä ja noista saaterunoista - kiitos!
Ja sitä paitsi korut on kuvattu herkullisesti ihania taustoja vasten. Kaunista!
Olipa taas kauniisti esiteltyjä kauniita koruja.
Ensimmäinen, eli Ennen Juhlaa, oli ehdoton lempparini.
Tuo ensimmäinen on kyllä ihan tyrmäävän kaunis! Mua aina hirvittää tehdä mitään kauhean pitkiä koruja, kun pelkään, että katkeavat... ja sitten taas jos valitsen vahvemman vaijerin, korun taipuisuus ja liikkuvuus kärsivät, argh!
Tyylikkäitä kaunottaria! Mahtava ruskean sävy tuossa viimeisessä. Ja tuo eka sopii ennen juhlaa, juhliin ja jatkoille!
Hei!
Kiva lukea tätä blogia, vaikka näistä melkein kaikki korut olenkin nähnyt. Runot ja kuvaukset osuivat kohdalleen. Mukavaa lomaa!
ps. kiva nähdä, mitä tuunaus vihreän kanssa tuottaa.
PK
Kiitos kommenteista! :) Itse käytän näissä pitkissä ja raskaissa sitä paksumpaa vaijeria, se nimittäin ei ole niin jäykän oloista kuin luulisi, koska koru on sen verran raskas.
Päivi, kiva kun kävit kommentoimassa! :) Mie jo vähän pyörittelin ja ihastelin sitä vihreää tuossa loppuviikosta ja ajattelin vain pidentää sitä parilla nauhallisella vihreitä makeanvedenhelmiä - se ei ehkä paljon muuta tarvitse, koska ne helmet itsessään ovat niin kauniita! Mukavaa lomaa siullekin!
Lähetä kommentti