perjantai 26. helmikuuta 2010

Syntysanoja

Olen hamstrannut monestakin paikasta valtamerijaspiksia, jotka ovat toinen toistaan kauniimpia ja oikeasti KIVEN näköisiä (kyllä, pidän myös värjätystä "jadesta", mutta nämä ovat aidosti kiveä...). En ole kuitenkaan osannut enkä raaskinut käyttää niitä, kunnes lopulta sain inspiksen Helvi Juvosen runosta Kalliopohja. Se on pitkä runo, ja koska inspis kahteen seuraavaan koruun syntyi lähinnä ensimmäisestä ja viimeisestä säkeistöstä, katsoin oikeudekseni raadella runon ja laittaa tähän näkyviin vain ko. säkeistöt.

KALLIOPOHJA

I
Kun rakastan kiviä, kun rakastan graniittia,
olkoon se sallittu minulle.
Se on minun lapsuuteni kalliopohja,
joka kantaa ihmiset, toistensa lomaan
puristuneet kiteet, eriväriset ja särmikkäät.
Särmistä, kalliosta, hongasta
syntyy ja elää kieli
talven pitkin sanoin,
lumen lyhyin, se on meitä,
se elää taivaan alla.

IV
Kallion lomat ovat syntysanoja täynnä,
kova kamara ja ruoho,
raivattu maa ja tähkät.
Elävien mieli saa rauhan
niiden leposijoilla, jotka ovat
työnsä jo tehneet. Graniittia
sielläkin ja elävää, kasvavaa
sen kupeella ja tuulen mahtava laulu
pohjoisen taivaan alla.

                           (Helvi Juvonen 1955)

Kalliopohja. Valtamerijaspis, nahkanauha, hopea.

Ensimmäisessä korussa näkyi valtamerijaspiksen uskomattoman hieno kuviointi, seuraavassa taas sen vaihtelevat värit.

Syntysanoja. Valtamerijaspis, Swarovskin kristallikuutiot (sävy Golden Shade?), hopealukko.

tiistai 23. helmikuuta 2010

Vastakohta

Aijaijai, miten laiskanpulskeaa onkaan tämä minun bloginpitoni... Korujumi ei tullutkaan, mutta sen sijaan tuli blogijumi: en ole näköjään saanut raahattua itseäni tietokoneen ääreen blogia päivittämään tai edes toisten blogeja lukemaan taas melkein pariin viikkoon... Muutoin olen kyllä ollut kohtuullisen tuottelias, joskaan ÄHHin tasolle en yllä - hengessä kuitenkin ollaan mukana ja vielä aion kahlata muiden ÄHH-tuotokset läpi!

Tässä muutama koru sieltä parin viikon takaa. Ekassa sormuksessa on vähän apinoitu Kalevalan Vanamoa, mutta sulatettu päät palloiksi (hopeakurssikaverin idea) sen sijaan, että ne olisi juotettu yhteen. Myöskään kierteet eivät ole samanlaiset kuin Vanamossa. Laitoin tämän ja seuraavan kaulakorun näkyviin myös Helmetille, jossa kuukauden teemana on Vastakohta.

Jin ja Jang. Hopeaa ja makeanvedenhelmiä.

Yesterday. Isoja mustia mv-helmiä, iso Swarovskin kristallilehti, lasiset välihelmet ja ripaus hopeaa.

Loppuun vielä yksi runokoru. Rakastuin näihin sinisiin kultakiviin - vaikka synteettisiä ovatkin - Omakorun myymälässä Tampereen Takahuhdissa (suojelkaa itseänne, hyvät ihmiset: älkää menkö sinne, siellä on liikaa kaikkea nättiä!). Valitettavasti niiden upea välke ei kuvassa toistu kunnolla, mutta kyllä tästä jo ehkä saa aavistuksen... Rakastuin myös tähän Don Huonojen biisistä tuttuun Mika Waltarin runoon, kun aikoinaan opetusharjoittelussa pidin kasiluokkalaisille tunnin runon tulkinnasta. Se huokuu bluesia ja murhemieltä, mutta siinä on myös vavisuttavan seikkailun makua.

SININEN YÖ

Himmeänsinisessä yössä
sateen solistessa kadun asfalttiin
havahdun niin polttavaan ikävään,
että tahtoisin olla kuollut,

kun kaikki minussa huutaa,
miten olisi voinut olla,
ja ohitseni liukuvat tyhjinä
elämän ruhtinasyöt.

Juna vapisee jalkojen alla,
liekit palavat kadun kiiltävässä pinnassa,
kameelin varjo kuvastuu erämaan taivasta vasten,
huulilleni syöpyy hiekan suolainen maku,

ja minä tiedän, että ainoa kotini
on jyrisevä asemahalli
juuri ennen pikajunan lähtöä,
ja että minua odottaa aurinko ja meri
siellä, missä en ole,

aina siellä, missä en ole.

                      (Mika Waltari)
        


Sininen yö. Sininen kultakivi ja hopea.

Lisää päivityksiä tulossa...

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Korvispostaus

Eilen illalla innostuin tekemään pitkästä aikaa omia koruprojektejani, ja sain hirveällä draivilla aikaiseksi kuusi korua. En ihan ehtinyt mukaan ÄHHiin (Älä Hilloa Helmiäsi - Inkun lanseeraama projekti, jonka tavoitteena on tehdä helmikuun ajan koru päivässä ja käyttää erityisesti niitä helmiä, jotka ovat lojuneet käyttämättömänä nerik-laatikossa [nerik=näitä en raski ikinä käyttää]). Aion kuitenkin tehdä helmikuun ajan koruja ÄHHin hengessä: vien loppuun idulla olleita projekteja ja käytän niitä helmiä, joita olen hiplaillut harva se päivä mutta joita en ole oikein raaskinut käyttää... Paineita en kuitenkaan aio ottaa, vaan teen vähän fiiliksen mukaan.

Nämä korut eivät kuitenkaan vielä ole eilisillan tuotoksia, vaan vähän vanhempia. Olen jostain syystä tehnyt hyvin vähän korviksia tilauksesta, mutta tammikuussa sain tehdä aika monet, joista osa tulee tässä:

Ensimmäiset korvikset on tehty lempikoukkuihini, ja asiakas valitsi niihin kauniisti toisiinsa sointuvat, lämpimän sävyiset Swarovskit. Korviksia tehdessäni mielessäni pyörivät mielikuvat eräästä Pentti Saarikosken runosta. Niin noloa kuin se onkin, en muista, annoinko korviksille jo nimeä siinä vaiheessa, kun toimitin ne asiakkaalle - ja jos annoinkin, en muista, mikä se oli! Eli voi olla, että on tapahtunut nimenvaihdos, mutta tässä joka tapauksessa runo ja korut:

      Minä rakastan sinua
              niinkuin vierasta maata
                   kallioita ja siltaa
   niinkuin yksinäistä iltaa joka tuoksuu kirjoilta
        minä kävelen sinua kohti maailmassa
   ilmakehien alla
                   kahden valon välistä
minun ajatukseni joka on veistetty ja sinua

                   (Pentti Saarikoski)

Sinua kohti. Swarovskin kristalleja (muistaakseni sävyt Copper ja Golden Shadow) ja sterlinghopeaa.

Eräs asiakas tilasi muutamat kaulakoruihinsa sopivat korvikset. Ensimmäiset on tarkoitettu pariksi makeanvedenhelmistä, hematiiteista ja Swarovskeista tuunatulle kaulanauhalle, jolle en tuolloin antanut nimeä mutta jonka täten ristin Harlekiiniksi.

Harlekiini. Hematiitti ja sterlinghopea.

Seuraavat yksinkertaiset korvikset on tarkoitettu erään särövuorikristallikaulakorun pariksi. 

Jäälyhty. Särövuorikristallia ja sterlinghopeaa.

Viimeisenä tällä kertaa estradille päätyvät esittelemättä jääneet, isoista (10 x 14 mm) vuorikristalleista tehdyt yksinkertaiset korvikset. Nämä vuorikristallit ovat livenä lumoavan kauniit!

Aura. Vuorikristallirondellit, Swarovskin kristallit (sävyn nimeä en muista - olisiko Chrystal Satin?) ja sterlinghopea.

torstai 4. helmikuuta 2010

Pauline ja Adagio

Hups, niinpä vain vierähti kolmisen viikkoa ilman ensimmäistäkään päivitystä... Ihan toimeton en ole kuitenkaan korurintamalla ollut - muutamia tilaustöitä olen saanut aikaiseksi. Hieman tuntuu korujumi tekevän tuloaan, mutta kyllä se into aina helmiä hiplaamalla on tähän asti palannut!

Seuraavan setin kuva ei tee ametistien ja sage amethyst -akaattien väreille lainkaan oikeutta - en saa halpiskuvankäsittelyohjelmallani revittyä kuvista irti oikeaa sävyä sitten millään...

Pauline. (Nimi on mukailtu saajan nimestä.) Ametisti, sage amethyst -akaatti, makeanvedenhelmet, vuorikristalli ja sterlinghopea.

Seuraavaan koruun sain asiakkaalta kahdenkokoisia hematiitteja (pari purettavaa korua siis), joiden joukkoon ripottelin muutamia isompia hematiitteja, kahdenkokoisia vuorikristallirondelleja ja lasisia välihelmiä. Korun värit ja rytmi toivat minulle mieleen pianon koskettimet.

Adagio. (Tarkoittaa taidemusiikissa sitä, että kappale pitää soittaa hitaasti. Nimim. Itse mitään musiikista ymmärtämätön koruntekijä.)