torstai 22. lokakuuta 2009

Julmuuksia ja kauhuromantiikkaa

Viime päivinä ei ole syntynyt kovin paljon uutta, sillä aikani on mennyt uuden opetteluun - hopeatyön jatkokurssin myötä olen opetellut juottamaan, takomaan jne. Parin viikon päästä kokeilemme hopeasavea, jännää... Siksi ajattelin tällä kertaa vain esitellä pari kesällä tehtyä mutta esittelemättä jäänyttä korua. Arvoisat lukijat, tässä pimenevän syksyn kunniaksi huumoria ja kauhuromantiikkaa:

Ensimmäinen koru on syntyisin Toivo Laakson mustan huumorin sävyttämästä runosta - julmaa peliä, eikö?

Alkoholiavaruus,
kilisevät tähtien jäät,
mitä muuta joisivat jumalat
syödessään meitä, lapsiaan.

               (Toivo Laakso)


Tähtien jäät. Merivesilasia, Swarovskin simplicity-kristalleja, Balin hopeaa. Täytyy tunnustaa, että tätä korua oli aika vaikea kuvata - joko tausta söi koko korun tai sitten se vain näytti harmaalta ei-miltään. Luonnossa tuo merivesilasi on kyllä kaunista.

Kauhuromantiikan hengessä tehty ja kuvattu Sudenmorsian-setti on saanut nimensä Aino Kallaksen upeasta ihmissusiaiheisesta pienoisromaanista, joka ilmestyi jo vuonna 1928. Koruissa itsessään ei sinänsä ole mitään kovin erikoista, mutta noiden makeanvedenhelmien verenpunainen väri on ihana!

Niin hän villillä ja riemullisella ulvonnalla toisten susien seuraan liittyi, niinkuin kauan kaivattujensa, että hän vihdoin viimein oli kaltaisensa löytänyt, ja toiset kuorossa ulvoen häntä sisareksensa tervehtivät. [- -] Ja senjälkeen tuli hänen ylitsensä suuri huume, niin ettei hän enää mitään selkiästi tajunnut, vaan viimeisetkin rippeet ihmisen luonnosta ratki unhoitti.

                (Aino Kallas: Sudenmorsian)


Sudenmorsian. Kaulakorussa tummanpunaisia makeanvedenhelmiä, karneoleja, sterlinghopeinen sydän, lasiset välihelmet ja sterlinghopealukko. Kaksirivisessä rannekorussa tummanpunaisia meakeanvedenhelmiä, granaatteja, Swarovskin kristalleja, sterlinghopeasydän, lasiset välihelmet ja sterlinghopeinen salpalukko.

Koska kuvausalustana toimineessa, Skotlannista ottamassani "kauhukuvassa" näkyy modernin aikakauden merkkejä eli puhelinlankoja, laitan tähän vielä saatteeksi vähän modernia kauhuromantiikkaa. Seuraava hurmaava pätkä on Anja Kovasen humoristisesta vampyyrihenkisestä runosta. Se ei siis varsinaisesti liity koruun, mutta se kutkuttelee selkäpiitäni. Kuka tietää, ehkä tästä runosta syntyy vielä ihan oma korunsakin!

[- -]
lokakuu näillä leveysasteilla
vaatii viilatut kulmahampaat.
Illalla menen kapakkaan
ja isken irtomiehen.

                  (Anja Kovanen)

Vielä kuva settiin kuuluvista korviksista, jotka nekin ovat itsessään varsin perussettiä.


Sudenmorsian. Tummanpunaiset makeanvedenhelmet, Balin hopeaa ja sterlinghopeaa.

Kohti marraskuuta ollaan menossa, siispä viimeisenä kunnian saa esittäytyä Marraskuu.




Marraskuu. Savukvartsi, vuorikristalli, sterlinghopea.

7 kommenttia:

Eleanor Vatsa kirjoitti...

Sinulla on huima kyky yhdistellä koruihisi sopivaa lyriikkaa - ja proosaa! Marraskuu-koru on ihana. (Nuo kaikki toki ovat)

Akvis kirjoitti...

Huu, mitä kauhuromantiikkaa! Säkeet antavat koruille mielenkiintoisia merkityksiä!

Tuo Marraskuu on aivan ihana.

Mullakin odottelee hopeasavipaketti avaamista. Saapa nähdä, milloin sen kimppuun käyn. Kiva nähdä tulevaisuudessa sinun hopeasavitöitäsi! :-)

Mags kirjoitti...

Onpa upeaa punaista tosiaan!! Mutta silti tuo Marraskuu-koru on herkuin ;-D

la belle au bois dormant kirjoitti...

Upea Sudenmorsian-setti :)

Unknown kirjoitti...

Tätä blogia ei voi kiireessä lukaista läpi. Vaan haluan lukea nuo tekstit ajatuksella ja jaksan aina hämmästellä miten ne sopii täydellisesti koruihin. Sudenmorsian on huikaseva upea, mut kyllä sykähdyttää Marraskuukin.

Anonyymi kirjoitti...

Laakson runo osui ja upposi, huh!
Ja vaikkakin kaikki uutukaiset ovat kauniita, merilasi hurmasi minua eniten :)

Miira kirjoitti...

Kiitos, kaverit, kommenteistanne! :)