Ensimmäiset korvakorut ovat saaneet nimensä kortissa olevan naisen mukaan - en valitettavasti ole onnistunut saamaan selville, kuka hän on ollut tai mitä hän on tehnyt, mutta jos joku muu tietää, laittakoon vinkkiä tulemaan (lisäys: Kaarina Bell oli näyttelijätär - kiitos, Inkku! :). Näistä tuli mielestäni aika ihanat - helmet ovat viehättävän ruttuisia ja renkaat ja koukut näyttävän kokoiset.
Kaarina Bell. Hopeaa ja erilaisia makeanvedenhelmiä.
Seuraavien korvakorujen malli on suoraan Perfect Match. Earring Designs for Every Occasion -kirjasta. Siitä huolimatta ne valmistuttuaan herättivät tällaisen pikku romantikon mielessä etäisiä kaikuja eräästä runonpätkästä:
Tumma viini,
sellon tumma laulu.
Kun viini loppuu,
älä päästä minua.
Älä käännä levyä,
en päästä sinua.
Kun naurat matalasti,
minä soin.
(Satu Marttila)
Minä soin. Hopeaa ja Karen Hill Triben harjattua hopeaa.
Seuraavat korvikset ovat osa settiä, johon kuuluu myös rannekoru ja kaulakoru.
Tänä iltana minulle selvisi
heijastuksen tarkoitus:
Mikä muu saisi kuun lumpeitten joukkoon?
(Eeva Kilpi)
Heijastuksen tarkoitus. Makeanvedenhelmet, Swarovskin kristallit ja hopea.
Heijastuksen tarkoitus. Kaulakorussa ja rannekorussa makeanvedenhelmiä, Swarovskin kristalleja, lasisia välihelmiä, hopealukko ja Karen Hill Tribe -sudenkorennot. Kaulakorussa lisäksi käsinpunottua hopeaketjua.
Seuraavat korvikset syntyivät, kun Helmetissä oli elokuun koruteemana menneisyys - tosin en sitten lopulta saanut aikaiseksi kuvattua näitä elokuun aikana ja lähetettyä foorumille. Nämä ovat jäähyväiset Tovelle ja Muumilaaksolle.
Muumilaakson marraskuu. Savukvartsia, makeanvedenhelmiä ja hopeaa.
Lopuksi vielä muutamat korvikset isoilla koukuilla. Ensimmäiset ovat minun ikiomani, pidän kovasti niiden keltaisesta väristä!
En tiedä, mitä kiveä nämä ovat, sain ne Satuhelmestä tilaajalahjana.
Seuraavat kaksi kuvaa ovat samoista korviksista.
Rannalla. Swarovskin hurmaavasti kimaltelevat kristallibrioletit ja hopeaa. Iih!
Ja viimeisenä jälleen tilaajalahjana (Satuhelmestä tai Helmiliinalta, en valitettavasti muista, kiitos molemmille! :) saaduista abalonesimpukkahelmistä tehdyt koukkukorvikset. Nimi on mukailtu Ilkka Pitkäsen runosta.
Ratkean taas juopottelemaan vanhoilla muistoilla. Abalonesimpukkaa ja hopeaa.
12 kommenttia:
Luin ja katselin blogisi läpi, ovat ihanan näköisiä koruja, monta suosikkia etten ees erittelemään rupea. Ja noita runoja jäin useampaankin kertaan lueskelemaan.
Kiitos! :)
Onnea uudelle blogille! Pitää lisätä tämä suosikkeihin, ihana tunnelma, viipyilevä ja rentouttava. Kauniita hyvällä maulla tehtyjä koruja!
Noniin, nyt pääsee kommentoimaan! :) Ihania herkkiskoruja!
Kiitos, Pirita ja Inkku. :) Ja Inkku, kiitos vielä avustasi Kaarina Bellin ja blogin kommentointiosion kanssa.
Varsin viehättäviä koruja kaikki! Mukavaa löytää uusi blogi.
Kauniita koruja <3 Kruihin liittyvät runot on ihan 10+ juttu.
Hyvältä näyttää! Lisäsin sut samantien blogilistaani. :) Kuvat ja korut on superupeita. Mun buddhabellyä vasten lekottelee juuri nytkin kiinalainen kivibuddha, tänks vielä! Mitä kiveä se budhis muuten on?
Miimis
Kiitos, rakkaat immeiset! :) Jee, Miimis! Budhis on kiinalaisen torimyyjän mukaan jadea, mutta myyjät siellä kutsuivat lähes kaikkia kiviä jadeksi (johtuu kuulemma kiinan kielen jadea tarkoittavasta sanasta, joka viittaa kaikeen kaiverrus- ja hiontakelpoiseen kiveen), joten ihan satavarma en ole. Eli "jadea". :)
Kauniita koruja vaikka kuinka... ja upeasti yhdistetty runoihin... täältä saa monta iloa yhtäaikaa, niin silmälle kuin sielulle....
Kävin täällä jo ja tulin ajan kanssa uudelleen :-)
Eniten jäi puhuttelemaan tuo Heijastuksen tarkoitus, sekä runo että korusetti - ihastuttavaa!
Kiitos, Patina ja Mags! :)
Lähetä kommentti